Korona-aikakausi 2020 astrologian ja hengentieteen valossa
Korona-aikakausi 2020 astrologian ja hengentieteen valossa
Kiina raportoi tammikuun 11. päivä 2020 ensimmäisestä koronakuolemasta ja sitä seuraavien parin kuukauden aikana Covid-19 –virustietoisuuden leviäminen pandemiana halki eri maiden ja maanosien oli ennätysmäisen nopea. Informaatio koronasta saavutti koko maapallon lähes hetkessä: ilmiön globaaliutta osaltaan heijastaa kollektiivisten raskaansarjan planeettojen Saturnuksen ja Pluton samaan aikaan tapahtunut täsmällinen konjuktio eli yhtymä. Se on äärimmäisen harvinainen aspekti näiden hitaiden ja syvävaikutteisten, luonteeltaan usein salakavalana taustavaikuttajana toimivien planetaaristen muutosagenttien tekemänä – ja tosiaan konjuktio oli tarkkaakin tarkempi ainoastaan vuorokauden sisällä Kiinan ensimmäisestä virallisesta koronakuoleman uutisoinnista. Tästä voi olettaa, että kyseiset planeetat ovat tiiviisti sidoksissa kosmisen tason indikaattoreina koko koronan elinkaareen sen synnystä, kasvusta, leviämisestä ja biologisesta heikkenemisestä aina sen mahdolliseen toiseen tulemiseen ja väistämättä edessä olevaan hiipumiseen saakka. Huomionarvoista on myös se, että Uranus kääntyi samassa kohtaa perääntyvästä planeetasta eteneväksi: Uranuksen luonteeseen kuuluu tehdä asioista näkyviä, nostaa ne päivänvaloon ja julkisuuteen. Suureen konjuktioon osallistuivat Pluton ja Saturnuksen lisäksi väljemmin myös Aurinko ja Merkurius, joka seikka edelleen voimistaa yhtymän merkitystä. Voi spekuloida, että Covid-19 viruksena ehti jo liikkua, toimia ja elää alkuelämäänsä jonkin aikaa ennen tätä 11.1.2020 maailmanlaajuista julkisuuspistettä, jolloin informaatio viruksesta itsessään alkoi muuntaa kollektiivitietoisuutta rajusti – kenties viruksen todellinen historia ulottuu jopa vuoden 2019 alkupuoliskoon, jolloin Pluto ehti liikeradallaan ”alustaa” kyseistä tulevaa konjuktioastetta jopa kahteen otteeseen (maaliskuussa ja kesäkuussa 2019).
Saturnuksen luonteeseen on kiinteästi yhteydessä vanhuus ja aika – ajan vähyys ja tunne sen ohikiitävyydestä, elämän rajallisuudesta – ja Pluton luonteeseen taas kuuluu peruuttamaton metamorfoosi kaikissa sen muodoissaan, yhtenä esimerkkinä juurikin ruumiilliseen kuolemaan kulminoituva yhden inkarnaatiosyklin lopullinen muodonmuutos, jossa fyysinen olomuoto jää taakse – sielun ja hengen jälleen karmallisten rajoitustensa puitteissa kiitäessä suurempaan vapautuksen ja muodottomuuden kokemukseen maallisesta näkökulmasta katsoen. Tätä taustaa vasten ei siis ihme, että koronavirus on löytänyt uhreikseen pääosin vanhusväestöä eri maista, tai vähintäänkin niin, että oireilu nuorempien ihmisten kohdalla useimmiten on lievempää, eikä johda kuolemaan, vaikka joskus onkin niin vakavaa, että jopa tehohoito on tarpeen, ja jälkitaudit raskaita ja pitkällisiä. Saturnus planeettana on henkisessä mielessä kristallisoitunein kaikista: se kiteytynyt ydin, joka ihmisestä jää jäljelle, kun maallisen elämän sykli kaikessa monimuotoisuudessaan on eletty, koettu ja ymmärryksen kiteiksi onnistuneesti muunnettu. Saturnukseen sisältyy näin ollen pitkän elämänkokemuksen kautta kirkastunut kauneus ja viisaus, järjestäytynyt rakenne ja kyky erottaa olennainen todellisuuden jatkuvasti virtaavissa muodoissa, mutta sen varjopuolena on samalla loppupisteeseensä asti kehittyneen kristallisoitumisen väistämättä mukanaan tuoma jäykkyys ja jähmettyneisyys tiettyyn muotoon. Voisi sanoa, että Saturnuksessa yksi tietty alkukuva, elämän tematiikka ja siihen kytkeytyvä ajatuksellinen – voi jopa sanan laajassa merkityksessä sanoa, että filosofinen – virtaus on viety ihanteellisessa tapauksessa lakipisteeseensä: sen muoto on täydellistetty. Eikä kehitys voi kulkea taaksepäin: jopa rappio tai retroilmiö kulttuurissa on jotain ihan muuta kuin se alkuimpulssi menneisyydessä, josta se ammentaa mahdollisen verevyytensä. Siksi Saturnuksen lakipisteestä eteenpäin tarvitaankin jotain, joka läpäisee ja muuntaa jo täydellistyneen muodon aivan uudeksi; jotain, joka toimii kokonaan eri dimensiosta käsin ja eri lainalaisuuksien vallitessa kuin Saturnuksen maallisen tason korkeimpaan mahdolliseen muotoon ja ymmärryksen tasoon sidoksissa oleva viisaus. Kuvaan astuvat mukaan tässä kohtaa niin sanotut transpersoonalliset planeetat eli normatiivisten ja totuttujen lainalaisuuksien säännöt olemuksensa henkistyneellä hienojakoisuudella ylittävät, liudentavat ja sisäisyydestä käsin hajottavat planeetat. Vaatii korkeaa tietoisuutta, jotta näiden planeettojen (Uranus, Neptunus ja Pluto) annin kykenee elämässään kanavoimaan rakentavaan, luovaan, sivistävään, henkistävään ja positiiviseen muotoon. Muutoin ne toimivat muutosagentteina tavoilla, joiden vaikutuksen yksilö pääosin kokee elämänsä rakenteita horjuttavana ja omituisia kohtaloniskuja tai sotkuisia olosuhteita ja ihmissuhteita tuottavina. Nimenomaan transpersoonallisten planeettojen hienojakoisuus ja korkeavärähteinen vaikutustaajuus tekee niistä niin voimakkaita. Jopa Pluton kohdalla on kyse pohjimmiltaan aina enemmän psyykkisestä, hypnoottisesta, kollektiivisesta alitajunnasta vahvuutensa saavasta voimavirtauksesta – tai fysiikan puolella näkymättömästä atomivoimasta – kuin suoranaisesta ruumiillisen tason väkivallasta tai pakkotoimista.
Astrologisesti on Kauriin mm. valtionhallintoon liittyvässä merkissä Plutoon ja Saturnukseen yhdistettynä näkyvissä yksi indikaattori, miksi vuotta 2020 ovat karakterisoineet yhteiskuntia ympäri maapalloa järkyttäneet pandemian uhrit, valtiovallan säätämät äkilliset pakkotoimet ja liikkumisrajoitukset, seurannaisvaikutuksena monien yrittäjien ja irtisanottujen palkansaajien taloudellinen kurimus sekä jatkuvana virtana julkitulevat kansainvälisten vallakkaitten eliittiryhmien harjoittamat systemaattiset lasten seksuaaliset hyväksikäytöt ja muutkin tähän asti pimennossa pysyneet valta-aseman törkeät väärinkäytökset. Silti tuntuu, että tässä askarrellaan edelleen vain jäävuoren huipun kanssa, eikä ihmisille valehtelun pohjamutia ole edelleenkään myllätty, ja etenkin että positiivisten reformaatioiden aika tulee olemaan vasta välillä 2021-25. Epäilemättä ainakin niin kauan kuin Pluto jatkaa kulkuaan Kauriin merkissä (vuoteen 2023-24 asti) myös positiivisten reformaatioitten vastakohta eli jokasortin yritys totalitarismiin, ihmisten tarkkailuun, ns. sosiaaliseen pisteyttämiseen Kiinan yhteiskuntajärjestelmän vanavedessä ja muuhun laajamittaiseen kontrollointiin jatkaa kulkuaan teknologisen edistyksen mahdollistamien keinojen tarjotessa siihen tehokkaat työvälineet. Voisi myös aavistella, että yhä vaan lisääntyvä keskusjohtoisuus vallankäytössä, kehitys kohti Euroopan liittovaltiota ennen sen lopullista kaatumista, ja ihmistyövoiman korvaaminen enenevässä määrin robotisaatiolla tulevat olemaan seuraavien vuosien haasteina. Ennen kaikkea teknologisten sovellusten kääntyminen ja hyväksikäyttö laajamittaisesti ihmistä ja ihmisyyttä vastaan on senkaltainen trendi, jonka voisi olettaa Pluton viimein saavuttaessa Vesimiehen merkin (2023/24-2043) muodostavan yhden merkittävän alueen, jonka kohdalla ratkaisut ja vastalääkkeet eivät tule olemaan helppoja tai mitenkään itsestäänselviä.
Viime kappaleen tematiikkaa vasten kannattaa muistaa, että sekä Pluto että Saturnus ovat ominaislaadultaan valtaan ja vallankäyttöön (ja positiivisen, rakentavan vallankäytön varjopuolena myös vallan väärinkäyttöön) liittyviä planeettoja. Toinen seikka, mikä niitä yhdistää on näkymättömänä, salakavalana harmaana eminenssinä toimiminen, joka tosin Saturnuksen kohdalla on päämäärätietoisempaa ja puhtaasta yhteiskunnallisen vaikutusvallan halusta syntyvää, kun taas Pluton suhde valtaan on helposti skorpionimaisen kontrolloiva ja emotionaalisen intensiteetin läpitunkema. Mutta aivan kuten näkymättömissä etenevä pandemiakin, on sekä Pluton että Saturnuksen perusluonne monessa tapauksessa pinnan alla huomaamattomasti etenevä ja todelliset motiivinsa peittävä: tämä pätee Plutoon lähes aina ja Saturnukseen ennen kaikkea silloin, kun Kauris-ihmisen ’harmaa eminenssi’ –puoli on etualalla tai hän toivoo voivansa väistää vastuun tekemisistään. Plutoon liitetään astrologiassa bakteerit, virukset, atomi-/ydinvoima, sellaiset tabut ja transformaatiot kuin kuolema, myös senkaltaiset seksuaaliset väärinkäytökset kuin pedofilian saralta 2020 aikana on noussut laajamittaiseen tietoisuuteen, ja myös yhteiskunnan jäsenilleen jakamat rahavarat erilaisten työttömyyden tulonsiirtojen ja liike-elämän avustusten muodossa sekä kansalaisten massaliikehdintä, joka sekin on ollut nousussa 2020 aikana vastareaktiona monille valtiovallan toimille ja väärinkäytösten paljastumisille maailmanlaajuisesti. Plutohan tyypillisesti edustaa yksittäisen ihmisen astrologisella kartalla sellaista kohtaa tai pistettä – etenkin tiettyä huonetta tai planeetta-asemaa transitoidessaan – jolla yksityisihminen joutuu kohtaamaan yhteiskunnallisen massailmiön paineen, jonka luonne viime kädessä on transformoiva, standardisoiva ja voisi jopa sanoa, että ”vanhan paradigman” toimintatavat yhdellä huitaisulla olemattomuuteen poispyyhkäisevä. Tällainen voi olla työelämän huoneissa vaikkapa äkillinen työttömyys, yrityksen saneeraus tai konkurssi, rakennemuutos; tai sitten ihmissuhdehuoneissa esimerkiksi puolison kuolema tai avioero. Kun Pluto toimii, on elämänmuutos lähes aina peruuttamaton ja kauaskantoinen: entiseen siinä muodossa kuin se joskus oli, ei yksinkertaisesti ole paluuta. Tämä on nähtävissä myös siinä yhdistetyssä voimassa, jonka Saturnus ja Pluto maailmanlaajuisesti alkuunpanivat vuodenvaihteesta 2019-20 alkaen koronapandemian julkistamisen muodossa. Yhteiskuntien (Kauris merkkinä, Saturnus planeettana) kauan kristallisoituneina olleet rakenteet ja toimintatavat (Kauris/Saturnus) sekä ihmisten kokemus turvallisuudesta (Kauris/Saturnus) ja oman maansa poliittisen systeemin järkähtämättömyydestä ja lahjomattomuudesta (Saturnus) kokivat plutomaisen kolauksen. Äkillisyydestään huolimatta transformaatio ehti kyntää tässäkin tapauksessa niin syvältä, että kaikkine jälkipyykkeineen ja vielä tulossa/odotettavissa olevine poliittisine paljastuksineen ja talousjärjestelmän rakennemuutoksineen, on tuskin odotettavissa paluuta siihen maailmanjärjestykseen, joka ennen koronaa oli vallitseva. Onko tämä muutos sitten kokonaisuudessaan hyvä vai huono asia, jää ajan näytettäväksi ja riippuu pitkälti myös meistä ihmisistä itsestämme ja siitä, mihin toimiin tartumme, mitä arvovalintoja ja käytännön tason valintoja elämässämme teemme. Yhteiskunta kollektiivina ei ole monoliitti, vaan koostuu yksilöistä, joilla vallan keskittymistä huolimatta on enemmän vaikutusmahdollisuuksia oman elämänsä muovaamisessa näköisekseen ja jopa hengen tason manifestoinnissa kuin normatiivinen ajattelu antaisi ymmärtää.
Eräs Plutoon planeettana keskeisesti liittyvä tunnetila on sellainen eksistentiaalinen tyhjyys, joka syntyy, kun elämän sisäinen merkitys joko kriisin tai ulkoisen yllykkeen johdosta tietyksi ajanjaksoksi tyhjenee. Olemassaolo voi tuntua autiolta, vailla päämäärää tai elävää sisältöä olevalta, ajoittain jopa epätodelliselta. Tämänkaltaisia tuntemuksia ihminen kohtaa muun muassa silloin, kun henkilökohtaisella tähtikartalla on menossa Pluton ja Saturnuksen toisiaan transitoiva aspekti joko yhtymän tai kitkakulmaisen aspektin muodossa. Tunnetila tämän aspektin aikana on tyypillisesti sellainen, jossa räikeästi korostuu joko psykologinen tyhjyys tai sitten ulkoisena yllykkeenä sellaisen olosuhteen tai ihmisen poissaolo tai vajaus, joka tätä ennen oli elämässä psykologis-henkisellä tasolla keskeinen. Tällainen tunnetason puutteen kokeminen on koronaepidemian aikana ollut monen ihmisen elämässä arkipäivää jo pelkästään karanteenin tai Uudenmaan ja tietyt ulkomaat pitkäksi aikaa muusta Suomesta eristäneen sulun vuoksi, jolloin perheenjäsenet joissain tapauksissa ajautuivat toisistaan erilleen karanteenin keston ajaksi, vaikkei välimatka olisi ollut sen pidempi kuin Tampereelta tai Tukholmasta Helsinkiin. Pluton olemukseen planeettana kuuluu huomattavasti kuuluisamman intohimoisen piirteen lisäksi myös eräänlainen puhtaasti epähenkilökohtainen emotionaalinen kylmyys ja säälimättömyys. Plutohan astronomisenakin planeettana on paitsi kaukainen ja pieni, niin myös hyisen kylmä. Pluton kohdalla tämä ominaisuus toimii evoluution katalysaattorina, jotta löytyy puskuvoima siirtyä yhdestä kehitysvaiheesta toiseen. Ihminenhän yleensä takertuu kiinni tunnetason koukkuihinsa, niihin ihmisiin ja asioihin, joihin kokee olevansa kiintynyt - täysin riippumatta siitä, onko noitten asioitten tehtävä henkisen evoluution näkökulmasta jo suoritettu vai ei. Pluto auttaa tässä useinkin kivuliaassa irtautumisessa, joskin yksilö itse usein prosessin alussa kokee Pluton avun enemmän riesana tai jopa aseena kuin polkuna parempaan. On kuitenkin osa ihmisen kehitystehtävää maapallolla vapautua sisäisistä sidonnaisuuksistaan ja illuusioistaan oman ’pikkuidentiteettinsä’ suhteen ja tarjota tätä kautta tilaa korkeammalle minälleen hengittää ja tuoda oma totuutensa julki. Universaali sielutaso harvoin saa ääntään kuuluville niin kauan kuin erityyppiset alemman minuuden sidokset sekä puhtaasti yksilöllisen ajattelutavan hämähäkinseitit liikaa kahlitsevat olemassaoloa. Ohjenuorana tässä voisi ehkä pitää yhtä tunnettua, klassista henkisesti tietoisen ihmisen määritelmää: ’Olla maailmassa, muttei maailmasta’. Sehän epäsuorasti antaa ymmärtää, ettei maallisuudessa ja maallisissa asioissa sinänsä ole mitään pahaa tai vältettävää, mutta kiintyminen ja kiinnittäytyminen niihin henkisen näkemyksen kirkkauden kustannuksella johtaa ajattelun ja olemuksen sumentumiseen. Niin kauan kuin ihminen oivaltaa olevansa henki, joka on täällä maapallotasolla hankkimassa maallista kokemusta (eikä päinvastoin) – siis hengen ensisijaisuus materiaan tai maapalloidentiteettiin samaistumisen sijaan – on balanssi mahdollista säilyttää, vaikka maallisista asioista nauttisikin tai olisi maailmallisuudessaan hyvinkin taitava. Tämä on myös eräs niistä opetuksista, joiden teroittamiseen Pluto sekä kollektiivisesti nykymaailmassa koronatilanteen aiheuttamien mullistusten kautta että eri tavoin vaihtuvissa sijainneissaan ihmisten transiittikartoilla omalla säälimättömällä tyylillään tähtää. Pluton tarkoitus ei kuitenkaan ole millään muotoa julma, päinvastoin. Murtamalla sen tyhjän kuoren, johon kukin yksilö tietyssä elämäntilanteessa yhä kaikin voimin yrittää tarrautua entisen identiteettinsä säilyttääkseen, Pluto tekee tosiasiassa suunnattoman palveluksen paljastamalla sen, mikä on ihmisen syvätason tosiolemus – kaikissa olosuhteissa ikuinen ja katoamaton. Näennäisesti menettämällä itsensä, ihminen entistä syvemmällä tasolla löytää juurensa, löytää henkensä, löytää sen mikä ei koskaan katoa. Joskus tämä sama prosessi tapahtuu sen kautta, että elimistöön ja tunnekehoon keräytyneet myrkyt pääsevät vapautumaan ikään kuin henkisen detox-puhdistumisen kautta.
Onneksi sentään pehmentäviäkin tekijöitä astrologisessa yhtälössä on: merkittävimpänä näistä Neptunus, joka käytännössä koko koronavuoden ajan on tehnyt henkisen tietoisuuden ja universaalin myötätunnon avautumisen kannalta aivan loistavaa sekstiiliaspektia Saturnuksen, Pluton ja Jupiterin ryppääseen. Toisaalta se on myös ollut mukana – paitsi hetkellisesti alentamassa öljypohjaisen polttoaineen/bensan hintaa ennen sen uutta kallistumista – niin myös edesauttamassa pandemian ja kriisitietoisuuden maailmanlaajuista leviämistä yhdessä Jupiterin kanssa, koska päinvastoin kuin Saturnuksen supistava, ”kiristävä” (mm. verotusta on jälleen kiristetty) ja muureja rakentava vaikutus (mm. karanteenit, maskipakko/suositus, Uudenmaan sulku, kulkurajoitukset, jne), on sekä Jupiterin että Neptunuksen perusluonto laajeta niin kauas ja niin nopeasti kuin mahdollista. Jupiter tämän lisäksi on Jousimiehen lailla olemukseltaan ”keisarin uudet vaatteet” –tyylinen tekijä ja suorasukainen puhuja, joka vielä alleviivaa ja varmistaa sen, että Pluton ja Saturnuksen edustamat eliitin ja yhteiskunnan hallintorakenteiden synkät salaisuudet lähtevät virtaamaan ulospäin oikein näkyvässä ja ”ylikasvaneessa” muodossa. Neptunuksen kaasumainen olomuoto ja Pluton molekyylitason vaikutus viruksineen yhdessä takaavat vielä sen, että vaikka Saturnus muureja ja rajoitteita pystyttämällä pystyykin onneksi suitsimaan koronapandemian maltillisiin rajoihin, niin se kuitenkaan ei kykene sitä eikä sen yhteiskunnallisia seurannaisvaikutuksia totaalisesti pysäyttämään. Onko todellisena tietoisuudenmurtajana tässä ajassa sitten Covid-19 itse vaiko epidemian aikaansaama mediahysteria ja pakkotoimet, jotka parantunutta perushygieniaa ja kokoontumisrajoitteiden ja kohtuullisten sulkutoimien aikaansaamaa infektioketjujen erittäin perusteltua katkaisua lukuunottamatta näyttävät saaneen hyvinkin negatiivisia muotoja, joissa jo liikutaan ihmisoikeuksien ja perustavaa laatua olevien valinnanvapauksien alueella.
Kirjaan seuraavaksi ylös muutamia huomioita koronan luonteeseen liittyen henkisestä näkökulmasta tarkasteltuna - ottamatta kantaa siihen, onko koronan alkuperä lähtöisin lepakoista vaiko laboratoriosta karannut tai tarkoituksella levitetty bioase, vai jotain ihan muuta. Jälkimmäisestä aiheesta joku asiaan vihkiytynyt osaa kirjoittaa merkittävästi asiantuntevamman artikkelin kuin minä. Koronan pääasialliset oireet perusterveellä aikuisella – sellaisella, joka viruksen saatuaan ylipäänsä oireilee – ovat yskä, kuume ja muu - joskus hengenvaarallinen - oireilu keuhkojen alueella. Keskipisteessä ovat siis ihmiselimistä keuhkot. Keuhkot ovat ihmiselimistön Saturnus-planeettaan sidoksissa oleva elin (aivan kuten Kiina maana, josta käsin ensimmäiset julkiset tiedot koronakuolemista virtasivat globaaliin tietoisuuteen; ja nykyinen kommunistinen Kiina erityisesti, koska se ideologiana edustaa mekanistis-materialistista ajattelua puhtaimmillaan, joka on henkisyydelle vastakkainen - ja täydellinen vastakohta myös Kiinan alueen omaan äärimmäisen henkiseen lemuriseen alkuperään, josta moni merkittävä keksintö ja akupunktion tai yrttilääketieteen kaltainen korkeatasoinen parannusmenetelmä on saanut alkunsa). Keuhkot ovat ihmiselimistössä se osa, joka on kaikkein tiiviimmin sidoksissa maallisuuteen ja nimenomaan sellaiseen elämänmuotoon, jonka mahdollistaa nykyisenkaltainen maapallo ilmakehineen ja vedenpäällisine elämineen. Kaloilla ja useimmilla muilla vedenelävillä on kidukset, ihmisellä on keuhkot. Vedenalainen elämänmuoto oli ensin, nykyisenlainen hyvin kiinteä, kiteytynyt ja kovan luurakenteen omaava fyysinen ruumis keuhkoineen ei kuitenkaan ole edes ihmisellä erityisen vanha tai pitkäikäinen kehitysaste, vaikka koko kirjoitettu historia keskittyykin maanpäällisen ihmisen ja ihmiskunnan eri vaiheiden kuvaamiseen. Keuhkot ovat maallinen elin myös siksi, että keuhkojen kautta ihminen on suoraan – vielä ihoakin suoremmin - yhteydessä ympäröivään maailmaan molekyylitasolla. Ihminen hengittää ympäröivän maailman sisälle omiin keuhkoihinsa, omaksuu siitä käyttöönsä hapen, luovuttaa pois jälleen hiilidioksidin. Keuhkot ovat siis myös meidän hiilipohjaisen ruumiimme – ja maapallon - näkökulmasta katsottuna keskeinen elin. Lääketieteen tohtori, professori V. Fintelmann mainitsee kirjassa ’Intuitiivinen lääketiede’, kuinka jokainen ihmiselimistön keuhkojen alueen sairaus on johdettavissa ns. inkarnaatio-ongelmaan eli yksinkertaistetusti sanottuna ongelmaan siinä, onko oma nykyinen ruumiillinen elimistö enää kyseiselle sielulle ja minuudelle käyttökelpoinen työväline vai täytyykö minuuden jättää senhetkinen ruumis taakseen. Kun ihminen alistuu olosuhteisiinsa kokien, ettei hänellä yksilönä juurikaan ole valtaa tai voimaa elämäänsä vaikuttaa, tai kun hän on murheen murtama, ovat keuhkotkin silloin tyypillisesti lysyssä. Vaikka keuhkot ovatkin elimistön maallisin / maapallon elämänmuodolle ominaisin elin, niin hengittäminen itsessään taas on mitä henkisintä toimintaa. Tämä on nähtävissä jo kielitieteessäkin: suomen kielen ’henki / hengittää / henkäys’ ja saksan verbi ’atmen’, josta aika suoraan päästään jopa termiin ’aatma’, joka täyteen mittaansa kehittyneenä on kaukaisen tulevaisuuden ihmiskunnan korkeinta henkistä kehitystasoa vastaava ihmisen olemuspuoli. Sama etymologia on johdettavissa myös ruotsin ja romaanisten kielten hengittämistä tarkoittavista sanoista. Maallisen elimen suorittama toiminto siis on mitä henkisin luonteeltaan ja vertauskuvalliselta arvoltaankin. Ensihenkäyksellä maan päällä uusi, tuore sielu ilmoittaa meille syntyneensä maan piiriin, siirtyneensä kehoonsa ja samaan aikaan kuolleensa henkimaailmalle. Hengitys on maanpäällistä toimintaa – ja yksinomaan maanpäällistä toimintaa – ja happi sekä ilman henget meitä koko ajan ruokkimalla pitävät ruumiimme vireinä, elinvoimaisina ja kirjaimellisesti ”hengissä”. Hiukkasen kauemmin on mahdollista selvitä hengissä ilman ravintoa tai jopa ilman vettä, mutta henkäyksettä ei voi paria minuuttia enempää viettää ruumiillista elämää.
Kaiken tämän osittain synkkämielisenkin analyysin – aiheen luonteesta johtuen – loppuun täytyy todeta, että yksi lohduttava totuus tässäkin tapauksessa on se, että jokaista merkittävää kuoleman ja loppumisen kokemusta elämässä seuraa vääjäämättä uusi alku, uudelta pohjalta. Uusiutuminen on elinehto, eikä yksikään tyhjiö jää pitkäksi aikaa täyttymättä. Olennaista on kuitenkin tämän uusiutumisen ja uuden alun luonne, ja siihen kannattaa niin suuressa määrin kuin mahdollista olla itse mukana myötävaikuttamassa. Joiltain parametreiltään tulevaisuus vaikuttaa aina olevan, jos ei nyt ihan lukkoonlyöty, niin ainakin suurten todennäköisyyksien rajoissa luisumassa tiettyyn suuntaan – koskaan ei silti pidä vähätellä ihmisen vapaan tahdon osuutta asioiden kulkuun, koska eräs merkittävistä syistä, miksi täällä ollaan, on juurikin henkilökohtaisen sekä kollektiivisen karmallisen ja geneettisenkin perinnön muuntaminen negatiivisilta raiteiltaan hyvään suuntaan. Jokaisella on tässä muuntamistyössä oma osuutensa, henkisesti tietoisilla ihmisillä vielä suuremmassa määrin.
© Pirja Räsänen 18.8.2020
www.avaruustomua.net/fi
kosmisesta@gmail.com
Sign in in order to write a comment