Suomi ja maailma: ajantaite syyskuusta 2022

Suomi ja maailma: ajantaite syyskuusta 2022 vuoden 2023 alkumetreille, ”säätila” (30.8.2022):

Jälleen intuitiivisesti ”eetteristä” noudettuja näkyjä, symboleja, selvätietoa, virkkeitä ja visioita, suoriakin konkreettisia viittauksia, joilla olen pyrkinyt ennakoimaan aikaa tästä hetkestä (elokuun loppu 2022) vuoden vaihteeseen 2022-2023. Painopiste on Suomen tilanteessa maana ja kansakuntana, ja jälkimmäinen osio käsittelee maailmaa ja maapalloa laajemminkin. Niissä kohdissa, joissa olen ennakoinut lausemuotojen tai näkyjen mahdollista tulkintaa, on oma tulkintani lisätty suorasanaisen kanavoidun tiedon perään sulkeissa. Tarkka ajoitus on aina kaikkein vaikein tekijä missä tahansa prognoosissa – yksilöillä ja kansoilla on vapaa tahto, mahdollisuus vaikuttaa joka hetki kohtalon kulkuun. Tulevaisuus ei ole lukkoonlyöty, eikä varsinkaan tapahtumien ajoitus. Kyse on todennäköisyyksistä – tämän hetken muutosvauhdilla ja näkökulmasta tarkasteltuna.

Aikalinja elokuun loppu/syyskuun alku 2022 – kevätkausi 2023 (Suomi ja maailma):

• ”Ja katso, kaikki on uutta” (eli suoraan ’Aikakausi/Tuomio’-kortin suurten aikakausien vaihtumista symboloivasta ja suurten linjojen ymmärtämistä edellyttävästä kohdasta. Uuden alkaessa uuteen on suhtauduttava tunnetasolla viattomana kuin lapsi – muttei silti ajatuksissa tai kokemuksissa kerättyä viisautta unohtaen).
• Näkyy syksyn osalta todellisuus, joka jakautuu usealle rinnakkaiselle ja/tai vaihtoehtoiselle aikalinjalle ja rinnakkaistodellisuudelle. Kysymys kuuluu: ovatko nämä olemassa samanaikaisesti vai vaihtoehtoina toisilleen?
• ”Uhittelu” ja sodan uhka leijuu ilmassa tummanharmaana sumuna taustalla. Näkyy erilaisia insidenttejä ja uhkaavan ilmapiirin leviämistä varsinkin lentokoneisiin liittyen. Itärajalla (joka näkemässäni kuvassa kattaa jopa yhden kolmasosan Suomea aina rajalinjalta länteen päin) tunnelma toden totta kiristyy ja tummanharmaa vyöhyke siksi peittää tiheänä tuon osan Suomea kuvassa, jonka näen. Mutta vaikuttaa silti olevan enemmän kyse uhkaavasta ilmapiiristä ja kansainvälisten neuvottelujen ja sotimisen käymisestä sanallisella tasolla, mediassa, tiedotuksessa. 2023 vuoden alussa – pitkälti jo 2022 viimeisten viikkojen aikana - kyseinen teema väistyy taemmas, ainakin Suomessa.
• Tammi-helmikuu 2023: jokin isoihin vesimassoihin ja valtamerialukseen liittyvä juttu, iso uutinen. Mahdollisesti Aasian suunnalla.
• Syksy 2022: on olemassa 2-4 jakautunutta (keskenään hyvin erilaista) aikalinjaa: ihmiset samassakin maassa elävät tietoisuudessaan eri todellisuuksissa.
• Finanssimaailma, maailmantalous: loka-marraskuussa näkyy sysimusta kuilu. Jo kovaa vauhtia harmaantuva tilanne elokuun lopulta ja syyskuusta lähtien.
• Silti: olennaista tilanteessa näkyy olevan se, että yksilöt oppivat kytkeytymään vahvemmin omaan henkiseen olemukseen ja luomiskykyyn. Tätä kautta mahdollisimman valoisan, positiivisen ja hyvän todellisuuslinjan ylläpito omassa elämässä onnistuu myös syksyn 2022 (yhteiskunnallisesti) kireinä ja kriittisinä aikoina. On välttämätöntä oppia luomaan oma todellisuus ympäristön vaikutteista ja ns. aivopesulinjoista vapaana.
• Entistäkin korostuneempi on vapaan tahdon osuus tässä kaikessa.
• On totta, että jokainen, joka sydämessään valitsee rauhan sodan sijaan, luo rauhaa. Eli toisin sanoen pidättäytyy väkivaltaisista vastakkainasetteluista ajatuksissakin. Silti on menossa ulkoinen laajamittainen todellisuus vuosina 2022-23-24, jolloin maapallo ja ihmiskunta kollektiivina ”poistavat kuonaa” (eräänlainen suuri detox) syvätasoilta; täysin valoisa kausi kollektiivissa nuo vuodet eivät vielä ole. Sotkun ja kaaoksen energioita on läsnä eri tasoilla.
• Vuosi 2025 näyttäytyy edelleen jotenkin ’loistavan hyvänä’, ikään kuin valaistuneena käännekohtana ihmiskunnan kehitysjanassa.
• ”Suomi valitsee lopulta rauhan”. (Miten tämä tapahtuu??) Olennaista on hahmottaa, että tässä asiassa nimenomaan on kyse valinnasta.
• Suomen roolista tässä ajassa: päällimmäisenä erottuu Vaaka (siis astrologinen vaaka) –tyyppinen neuvottelijan, sovittelijan ja vastakohtien ja vastakkaisten näkemysten yhdistäjän rooli. Tämä on ikään kuin suurlähettilään arkkityyppi. Ei silti aivan sama kuin mikä Suomen rooli maana (ja politiikassa) on viime vuosikymmeninä ollut.
• Erikoista kyllä, näkemässäni aikalinjassa erottuu, että ne ongelmat, joiden parissa Suomi ja Eurooppa nyt 2022 (ja jo muutamien vuosien ajan ennen tätä) painii yhteiskunnan, demografian, talouden ja sisäpolitiikan kanssa on vuoteen 2025 mennessä poispyyhkäisty kuin valtameren nielaisemana. Tilanne vuonna 2025 ei ole lainkaan sama, eikä kehitys näy kulkevan tämän hetken yhteiskuntatieteilijöiden tekemien loogisten laskelmien, ennusteiden ja lineaaristen todennäköisyyksien mukaan.
• Kyllä, todellakin (kuten 20 vuotta sitten kirjoittamassani fiktiivisessä käsikirjoituksessa ilmeni), Suomessa on jo 2025 vuoden tienoilla suotuisasti muuttuneen ilmaston myötä mm. terassiviljelyä/peltoja (vertaa: riisin viljely terassipelloilla) ja uusia eksoottisia kasvilajeja.
• 2023 kevätkausi: Suomessa (ja muualla) toimii jo paljon samalla aaltopituudella keskenään olevien yksityisten ihmisten ja ihmisryhmien perustamia henkispohjaisia ’toiminnallisia yksikköjä’, toimintaryhmiä, jotka keskittyvät uudenlaisen positiivisen maailman rakentamiseen. Ilmassa on yhteistyötä ja ajatusta uudenlaisen maailman luomiseen – suojassa globaaleilta kontrollirakenteilta, ikään kuin niiden ulkopuolella.
• Suomi tällä hetkellä: osa nykytilanteen suoraa syytä on myös suomalaistan lähihistoria, joka on jättänyt jälkeensä sodan tuomia ylisukupolvisia traumoja ja pelkoja. Koska meneillään on laajamittainen, maailmanlaajuinen detox-puhdistus energeettisesti, on traumojen jäljet historiasta siltä(kin) osin kohdattava ja poispuhdistettava.

Suomi: ’grids’/energialinjat (vain suurimpien kaupunkien osalta):

• Tampere: suurin yllätys kaikista, koska Tampereen kaupungin yllä näkyy valtaisan valopyramidin näköinen valkoinen eteeristason rakennelma juuri nyt
• Turku: Turun kaupunki eri kaupunginosineen (mutta ei enää ympäröivät kunnat) on lähes täysin oranssin-ruskean sumumaisen tiheän aineen peitossa: sakeaa eteeristä ainesta, joka pitää energian liikkumattoman stagnaation tilassa ja on muodoltaan laakea/matala (ei siis ulotu erityisen ylös vertikaalisesti)
• Helsinki: harmaanmusta kokonaisenergia, joitain häivähdyksiä valkoista siellä täällä. Hallinnollinen pääkaupunki, joka osin selittää erilaisen energeettisen luonteen Suomen muihin alueisiin.
• Lappi (siis koko Suomen pohjoisin osa) näkyy oudosti erilaisen energialinjan ja eri kohtalonlinjan alla kuin muu Suomi. Lapin alueeseen tässä ’energiajaossa’ lasketaan koko Pohjois-Suomi Oulusta ylöspäin (ei siis sisällä Oulun kaupunkia) ja idän osalta jopa kaistale Kainuun pohjoista osaa. (Viiva, joka Lapin alueen tässä erottaa omaksi yksikökseen kulkee siis viistosti Suomen halki kaartaen Itä-Suomessa alemmas – ikään kuin Oulujoen suuntaa mukaillen).

Euraasia ja Etelä- ja Pohjois-Amerikka (eteerinen taso):

Ukraina ja laaja alue sen ympärillä näkyy – luonnollisesti – mustan värisenä keskittymänä kartalla (kriisipesäke ja negatiiviset voimat jylläävät siellä, lisäksi sota) (Tähän liittyen: tekemässäni 6.1.2021 vuosiennusteessa – joka myös on tällä sivustolla julkaistu - näkyi kolme apokalyptisen kaltaista ratsastajaa, jotka kulkivat aluksi rinnakkain, mutta kaarsivat sitten omiin suuntiinsa. Se ’itäisin’ näistä ratsastajista oli pukeutunut mustaan nahka-asuun – eräänlainen nahkahaarniska – ja kantoi kädessään kivääriä. Tämä ratsastaja nimenomaan kaarsi ravinsa Suomesta etelään ja itään – jälkiviisautena siis Ukrainaan. Mielenkiintoista on, että tuolloin ennustetta ylöskirjatessani, minulla oli hämärästi olo, että tuo musta-asuisen ratsastajan kädessään kantama kivääri on syystä tai toisesta sen verran geopoliittisesti ’sensitiivinen’ seikka, että se lienee parasta jättää mainitsematta. Niin sitten tein – kirjasin tuolloin julkaistuun tekstiin ainoastaan, että läntisin ’terrakotan värinen’ ratsastaja on näistä kolmesta ainoa, jonka käsissä ei ole mitään – asetta, esinettä – vaan ainoastaan jauhe, jota hän sirottelee ympärilleen).

Sen sijaan yllättävän valoisina näyttäytyvät seuraavat alueet (koskien juuri tätä hetkeä ja lähitulevaisuuden ’intentiota’ alueilla): 

• Kiinan muuri (miksi näin? Huolimatta maan totalitaarisesta hallinnosta. Liittyykö se historiaan vai muurin itsensä rakennelmana säilömiin/keskittämiin vanhoihin energioihin?)
• Japani (joskin sekä Fukushiman että toisen maailmansodan aikaisten atomipommitusten jäljet ovat näkyvissä paitsi fyysisesti niin myös tunne- ja mentaalitason traumoina)
• Intia sekä Intiaa ympäröivät pikkumaat idässä ja koillisessa
• Uralin alueen ja Siperian tundramaiset laajat – harvaanasutut – alueet
• Alaska (USA:ssa) ja Brittiläinen Kolumbia (osavaltio Kanadassa, lähellä Alaskaa)
• Etelä-Amerikassa: Kolumbia, jopa Venezuela viime vuosien kriiseistä ja yhteiskunnan kuohunnasta huolimatta, jossain määrin myös Peru ja Chile
• Kaikesta huolimatta sen ylivertaisesti korkeataajuisimman valon saapumiskulma maapallolle sijoittuu – jälleen! - ’jyrkkään yläkoilliseen’ Suomesta käsin tarkasteltuna: Jäämerelle tai jopa Pohjois-Navan seutuville. Sieltä käsin tuo ylimaallinen valo virtaa meillekin ja kun siihen taajuuteen ’kytkeytyy’, se parantaa tässä kaoottisessa ajassa syviäkin haavoja ja kaukaa historiasta kasautunutta maapallon ja ihmiskunnan traumojen taakkaa. (Jälleen näen tuon valon haalean vaaleanpunaisena taajuutena, aivan kuten tammikuun 2021 ennusteessanikin).

”Tekijöitä” maailmankartalla, joiden liikkeisiin politiikassa ja geopolitiikassa kehotetaan 2022-23 kiinnittämään huomio, koska näiden maiden merkitys on joko laajamittainen tai ’ennakkotapauksen’ kaltainen: 

• Venäjä
• Kiina
• Japani
• Pikkuvaltiot Euroopassa, jotka ovat veroparatiiseja tai itsehallinnollisia vyöhykkeitä (mm. Luxembourg, Liechtenstein, Malta, Sveitsi)
• Britannia Brexitin jälkeen – vakavasta sähkönjakelun kriisistä huolimatta Britannia on vahva tekijä verrattuna luhistumisen partaalla kuolinkamppailuaan käyvään Euroopan Unioniin

Suomi 2022 syksy (eetteristä noukitut sanat/lauseet – osassa ilmaisuja on perässä oma tulkintayritys – tai muu selittävä teksti - sulkujen sisällä):

• Vehkeilyä kaikin keinoin
• Lusikkana sopassa
• Vihreän timantin metsästys (vrt. elokuvan nimi)
• Pelikaanit lentää jo! (varmasti symbolinen/’salakielinen’ ilmaisu)
• Johanniittojen evankeliumi (sama kuin yllä)
• Paasikivi-Kekkosen linja (kaikesta huolimatta aika yllättävä ilmaisu tähän ajankohtaan)
• Korppi vai korppikotka? (eläinten merkityksestä, korppihan on positiivisessa mielessä metamorfoosin ja kuoleman kohtaamisen viisas lintu, korppikotka taas raadonsyöjä)
• Peikot ja menninkäiset
• Hallitus rientää apuun – valkopesee näin itseään (ongelma – reaktio – ratkaisu –kaava?)
• Unelma saagasta voitonmerkkeineen
• Loisia ja perunoita
• Perunakellarin ihme
• Vesivehmaan jenkka
• Vaatimustaso nousee
• ’Onko meillä enää tulevaisuutta?’ – Kaikki kääntyy nurinniskoin.
• Suomi on voitokas
• ’Aavan meren tuolla puolen jossakin on maa…’ (suoraan laulun sanoista/’Satumaa’)
• loka-marraskuu 2022: hurjaa taloudellista kuohuntaa ja hallinnossakin kaaosta sekä yritys vetää Suomea kurimukseen
• loppuvuotta kohti näkyy silti, kuinka meitä nostetaan korkeammille taajuuksille
• joulukuussa 2022 näen valtaisan suuren, voimakkaan, valkoisen enkelhahmon (ilmoittaa edustavansa sekä Suomen kansanhenkeä että meidän aikamme ajanhenkeä): enkeli ojentaa Suomelle mandaatin/tehtävän, joka Suomella tässä ajassa maana ja kansana on
• Kovin erikoinen on visio, kuinka näen siirtymän vuodesta 2022 tapahtuvan vuoden 2023 alkumetreille (tammi-helmikuu): ihmiset Suomessa ryömivät/konttaavat ahtaan näköisen tunnelin läpi, jonka väri on grafiitinharmaa, ja vasta sen jälkeen vuosi 2023 valoisana ja laajana ’avautuu’.

© Pirja Räsänen (29.-30.8.2022)